Posted: Sun, 12.7.2009, 23.54
KM 4 - Psv-osasto (1 x M1A1)
vaap Blake - ampuja/komentaja (kaatui)
Puavo - ajaja
Korpraali Murmelin jäätyään toipumaan KM 3:ssa saamista vammoistaan henkilötäydennyskeskus toimitti Puavon tuuraajaksi kuskin paikalle. Ja tottuneesti hän ottikin ohjat käsiinsä.
Tehtävänä oli vallata Berezinon kylä ja M1A1 alistettiin miehistöineen vänrikki Psykoisin motoroidulle ryhmälle.
Lähdimme suoraan joukkueen kokoontumisalueelta itään rannalla olevalle pohjois-eteläsuuntaiselle päätielle ja siitä kohti pohjoista risteyksen tasalle josta Berezinon kylän pitäisi jo näkyä. Moottorimarssilla etenimme kärjessä ja raivasimme vänrikin osaston kevyemmille ajoneuvoille tietä kaatamalla puita.
Reittipisteeksi käsketyn risteyksen tuntumassa osui yllättäen vaunuumme tunnistamaton ammus. En heti nähnyt mistä laukaus tuli enkä jäänyt odottelemaan toista joten kiireesti määräsin ajajan ulos vaunusta. Juostuani parikymmentä metriä vaunu räjähtikin takanani mahtavaksi tulipalloksi. Huomasin samalla haavoittuneeni lievästi joko räjähdyksestä tai sitä aiemmasta osumasta. Puavo oli myös selvinnyt hengissä ulos ja paennut päinvastaiseen suuntaa rantatörmän suojaan jonne itsekin menin myöhemmin.
Rantatörmältä näimme kuinka vihollisen konekiväärisuihkut pippuroivat vänrikki Psykoisin kolonnan TOW-humveeta surmaten ohjusmiehenä toimineen taistelijan. Muita ei näkynyt humvee kuljettajan lisäksi tienoolla sillä loput kolonnasta olivat vetäytyneet välittömästi tulituksen alettua etelään.
Tappiot raportoitiin joukkeenjohtajalle kapt Broilerille ja tämän jälkeen vänrikki käski vääpelin ja Puavon miehittämään LAV-25:sen. Uusi sotasuunnitelma laadittiin ja siihen sisältyi koukkaus tulosuunnan kautta etelästä metsien suojista kohti Berezinoa. Toimin hetken kuljettajana mutta vieras työsarka ja tottumattomuus kevytpanssariajoneuvojen käsittelemiseen aiheuttivat sen että ajoin kilometrin harhaan etelään. GPS:n avulla kuitenkin löysimme pian käsketylle jalkautumistasalle, tosin ryteikön kautta ajaminen aiheutti vänrikin ryhmän jäljellä olevan kk-humveen jumiutumisen juurakkoon.
Jalkatumistasalla ei havaittu vihollista ja Psykoisin johdolla jalkaväki eteni talorykelmän suojissa kohti tavoitetta LAV-25:sen antaessa tulitukea. Havaitsimme pian vihollisen varustukset joissa oli tuhottu BTR-90 vaunu sekä muutamia vihollisen kaatuneita. Hetken odottelimme muiden ryhmien hyökkäystoiminnan etenemistä ja liikuimme varustusten kupeeseen jossa oli myös vihollisen hylätty, ylösalaisin kääntynyt T-72. Koetimme kaapata vihollistankin mutta harmiksemme se oli lukittu.
Varustuksilta näimme Berezinon kylän ja ihailimme oman kranaatinheittimistön tulta joka ryöpytti kylää sipalekranaateilla ja valkoisella fosforilla. Kylässä tältä suunnalta ainoastaan yksi seisoskeleva vihreaäsuinen taistelijalta näyttävä henkilö tuhotun vaunun vieressä ja surmasin tämän vänrikki Psykoisin käskyn valtuuttamana.
Sitten seurasi pitkää odottelua tykistön poikien taas perseillessä luvatun tulituen suhteen. Päätin jaloitella hetken tilanteen näyttäessä uneliaan rauhalliselta ja odottavalta. Käppäilin vähän matkaa itään päin varomattomasti vihollisen varustuksien päällä kunnes jostain kajahti surmaluotien lähtölaukauksia. Luodit osuivat kohtalokkain seurauksin hieman krapulaiseen vääpeliin tämän ehtimättä reagoida mitenkään ja ruumis retkahti varustusten päälle.
Huomioita:
- Hyvää kuljettajatoimintaa Puavolta
- Tykistö + KRH saattaa olla jo vähän liikaa jos se johtaa pitkiin epäsuoran tulen odotteluihin jalkaväen osalta
- Hauskaa oli taas!
vaap Blake - ampuja/komentaja (kaatui)
Puavo - ajaja
Korpraali Murmelin jäätyään toipumaan KM 3:ssa saamista vammoistaan henkilötäydennyskeskus toimitti Puavon tuuraajaksi kuskin paikalle. Ja tottuneesti hän ottikin ohjat käsiinsä.
Tehtävänä oli vallata Berezinon kylä ja M1A1 alistettiin miehistöineen vänrikki Psykoisin motoroidulle ryhmälle.
Lähdimme suoraan joukkueen kokoontumisalueelta itään rannalla olevalle pohjois-eteläsuuntaiselle päätielle ja siitä kohti pohjoista risteyksen tasalle josta Berezinon kylän pitäisi jo näkyä. Moottorimarssilla etenimme kärjessä ja raivasimme vänrikin osaston kevyemmille ajoneuvoille tietä kaatamalla puita.
Reittipisteeksi käsketyn risteyksen tuntumassa osui yllättäen vaunuumme tunnistamaton ammus. En heti nähnyt mistä laukaus tuli enkä jäänyt odottelemaan toista joten kiireesti määräsin ajajan ulos vaunusta. Juostuani parikymmentä metriä vaunu räjähtikin takanani mahtavaksi tulipalloksi. Huomasin samalla haavoittuneeni lievästi joko räjähdyksestä tai sitä aiemmasta osumasta. Puavo oli myös selvinnyt hengissä ulos ja paennut päinvastaiseen suuntaa rantatörmän suojaan jonne itsekin menin myöhemmin.
Rantatörmältä näimme kuinka vihollisen konekiväärisuihkut pippuroivat vänrikki Psykoisin kolonnan TOW-humveeta surmaten ohjusmiehenä toimineen taistelijan. Muita ei näkynyt humvee kuljettajan lisäksi tienoolla sillä loput kolonnasta olivat vetäytyneet välittömästi tulituksen alettua etelään.
Tappiot raportoitiin joukkeenjohtajalle kapt Broilerille ja tämän jälkeen vänrikki käski vääpelin ja Puavon miehittämään LAV-25:sen. Uusi sotasuunnitelma laadittiin ja siihen sisältyi koukkaus tulosuunnan kautta etelästä metsien suojista kohti Berezinoa. Toimin hetken kuljettajana mutta vieras työsarka ja tottumattomuus kevytpanssariajoneuvojen käsittelemiseen aiheuttivat sen että ajoin kilometrin harhaan etelään. GPS:n avulla kuitenkin löysimme pian käsketylle jalkautumistasalle, tosin ryteikön kautta ajaminen aiheutti vänrikin ryhmän jäljellä olevan kk-humveen jumiutumisen juurakkoon.
Jalkatumistasalla ei havaittu vihollista ja Psykoisin johdolla jalkaväki eteni talorykelmän suojissa kohti tavoitetta LAV-25:sen antaessa tulitukea. Havaitsimme pian vihollisen varustukset joissa oli tuhottu BTR-90 vaunu sekä muutamia vihollisen kaatuneita. Hetken odottelimme muiden ryhmien hyökkäystoiminnan etenemistä ja liikuimme varustusten kupeeseen jossa oli myös vihollisen hylätty, ylösalaisin kääntynyt T-72. Koetimme kaapata vihollistankin mutta harmiksemme se oli lukittu.
Varustuksilta näimme Berezinon kylän ja ihailimme oman kranaatinheittimistön tulta joka ryöpytti kylää sipalekranaateilla ja valkoisella fosforilla. Kylässä tältä suunnalta ainoastaan yksi seisoskeleva vihreaäsuinen taistelijalta näyttävä henkilö tuhotun vaunun vieressä ja surmasin tämän vänrikki Psykoisin käskyn valtuuttamana.
Sitten seurasi pitkää odottelua tykistön poikien taas perseillessä luvatun tulituen suhteen. Päätin jaloitella hetken tilanteen näyttäessä uneliaan rauhalliselta ja odottavalta. Käppäilin vähän matkaa itään päin varomattomasti vihollisen varustuksien päällä kunnes jostain kajahti surmaluotien lähtölaukauksia. Luodit osuivat kohtalokkain seurauksin hieman krapulaiseen vääpeliin tämän ehtimättä reagoida mitenkään ja ruumis retkahti varustusten päälle.
Huomioita:
- Hyvää kuljettajatoimintaa Puavolta
- Tykistö + KRH saattaa olla jo vähän liikaa jos se johtaa pitkiin epäsuoran tulen odotteluihin jalkaväen osalta
- Hauskaa oli taas!