YTH 7.5.2017
Jalkaväkiryhmän raportti
yliv Broileri - rj
✝ vänr Sami - rvaraj
ylik Sahuri - tamp
✝ korpr CZ - kk
✝ korpr Hammer - pst
korpr Mika - pst
korpr Ukka - pst
korpr Nouty - lämi
Kokoonpano oli poikkeuksellinen: Osasto Kyllikki muodosti kolmen taistelupanssarivaunun joukkueen, jota vahvisti jalkaväkiryhmä. Tehtävänä oli murtaa aukko vihollisen puolustuslinjaan. Jv-ryhmän käytössä oli kaksi BRDM 2:ta, joista toisessa oli konekivääritorni.
Lähtöalueeltaan Balotan kalastajakylästä osasto siirtyi lähtöasemaan, jossa osaston johtajan ltn Raunhoferin täsmentävän käskynannon jälkeen panssari- ja jalkaväkiosat valmistautuivat hyökkäämään Kozlovkan kylään pohjoisessa. Taisteluvaunut etenivät kärjessä, ja BRDM:t seurasivat. Jalkauduimme metsän suojassa puolen kilometrin päässä kohteesta. Liikkeellelähtöä viivästyttivät ongelmat ryhmän sisäisen radion käytössä, mutta lopulta päästiin matkaan. Ryhmä otti aution Kozlovkan haltuunsa, ja kylän länsipuolista risteystä tällä välin hallussaan pitäneet vaunut ja komento-BRDM siirtyivät kylän läpi itään ja edelleen pohjoiseen.
Ylik Sahuri ja korpr Mika hakivat ryhmän BRDM:t jalkautumispaikalta. Kozlovkasta siirryimme vaunujoukkueen perään metsätielle puoli kilometriä itään odottamaan lähtöä kohti seuraavaa tavoitetta. Osaston johtaja käski erottaa ryhmästä tiedustelijataistelijaparin pohjoiseen, ja lähetin vanhan Tiedustelupartion konkarit Sahurin ja Ukan selvittämään, mitä Pulkovon–Pogorevkan alueella oli.
Mikan BRDM oli vielä matkalla kokoontumispaikalle, kun pohjoisesta ilmaantui vihollisen Mi-24. Korpr Nouty sai sen pyrstöön osuman Iglalla, mutta se pysyi ilmassa. Vaurioitunut Hind kiersi kehää eikä avannut tulta, joten uskalsin käskeä Mikan ajamaan BRDM:n muun joukkueen luo. Pohjoisessa tiedustelijapari ei ollut havainnut kuin kaksi vihollispartiota, ja ryhmämme sai käskyn ottaa Pulkovon haltuunsa. Lähdimme liikkeelle heti Mikan BRDM:n päästyä paikalle. Samalla Hind avasi BRDM:ään tulen ja se räjähti, mutta vältyimme tappioilta.
Hindin takia vaunut pysyivät asemassa, ja jätimme ne taaksemme. Radioviestinnän perusteella vihollisen jalkaväki hyökkäsi metsästä vaunujen kimppuun, mutta tulivoimaamme tuskin tarvittiin ja oma jalkaväki samassa metsässä olisi vain sekoittanut tilannetta, joten jatkoimme oman tehtävämme suorittamista. Ryhmämme eteni Pulkovon itäpuolelle ja havaitsi pohjoisessa tiedusteluparin ilmoittaman partion, joka oli loittonemassa metsään. Pulkovo vaikutti rauhalliselta, ja tilanne oli rauhoittumaan päin myös etelässä vaunujoukkueen asemassa.
Otimme Pulkovon haltuumme, ja vaunujoukkue tuli pian avuksi. Pulkovoon hyökkäsi pohjoisesta vihollispartio, joka oli päässyt näkyvyyden estävän rinteen takia melkein iholle. Partio tuhottiin, mutta sen ensimmäisenä havainnut korpr CZ menetettiin.
Osaston johtaja käski ryhmämme etenemään noin puoli kilometriä pohjoiseen aukean laitaan, johon jäätäisiin suojaamaan vaunujen etenemistä länsipuoleisen tien myötäisesti. Kesken matkan muulta joukkueelta tuli epäilys telamiinoista tiellä. Ylik Sahuri ja korpr Ukka kävivät varmistamassa havainnon ja palasivat sitten muun ryhmän luo.
Etenimme metsiä pitkin muutamia satoja metrejä pohjoiseen seuraavan aukean laitaan vaunujen edetessä länsipuolellamme. Vaunut pääsivät tulikosketukseen ja tuhosivat panssari- ja jalkaväkimaaleja Rogovon kylässä ja sen pohjoispuolella. Ryhmällämme ei ollut tulikosketusta eikä juuri havaintoja, ja hetken päästä jatkoimme etenemistä. Tässä vaiheessa osaston johtaja käski lähettää lääkintämiehen etelään haavoittuneiden panssarimiesten avuksi, ja irrotin Noutyn ryhmästä.
Saimme käskyn edetä kilometrin pohjoiseen ja tiedustella Kabaninon kylää ennen osaston hyökkäystä. Siirtymisen aikana ylitsemme lensi vaunujoukkueen suuntaan vihollisen länsimaissa valmistettu kuljetushelikopteri ja sen perässä taisteluhelikopteri. Ilmoitimme havainnoista ja jatkoimme etenemistä. Helikopterit kaartelivat laajalla alueella ja kuulostivat välillä hyökkäävän vaunujen kimppuun, mutta muu osasto sai molemmat lopulta tuhottua.
Luvan saatuamme etenimme kukkulalle heti Kabaninon kylän eteläpuolella ja pystyimme toteamaan kylän heikosti miehitetyksi. Pyysin lupaa aggressiivisempaan tiedusteluun, ja saimme yksin tein käskyn vallata kylän. Näin tehtiin, ja kylästä tuhottiin aseistettu HMMWV ja useita jalkaväkitaistelijoita. Haltuun saatiin TOW-ohjusampumalaite. Vänr Sami kaatui HMMWV:n lähelle.
Ilmavaara oli ohi, ja vaunujoukkuekin pääsi Kabaninoon. Pian sen saavuttua vihollinen yritti vastahyökkäystä lännestä ja lounaasta. Ryhmämme käskynä oli jatkaa etenemistä pohjoisen kautta länteen, mutta vihollisen hyökättyä vein ryhmämme kylän pohjoislaitaan seuraamaan tilanteen kehittymistä. Vaunujoukkue torjui hyökkäyksen, eikä apuamme tarvittu. Osaston johtaja käski meidän edetä länteen sittenkin etelän kautta.
Tiellä välittömästi Kabaninon lounaispuolella oli T-72, jota pidin alkuun omana mutta jonka korpr Hammer huomautti kuuluvan todennäköisesti viholliselle. Varmistin vielä asian osaston johtajalta, ja ammuimme sitä sen jälkeen singolla. Vaunu lähti liikkeelle, ja muu osasto avasi siihen tulen. Vaunu vaikutti yrittävän pakoon mutta palasi hetken päästä viereemme ja jäi paikalleen; olin Hammerin kanssa siitä tässä vaiheessa viidestä kymmenen metrin päässä. Pyysin muuta osastoa odottamaan sen aikaa, kun ryömimme kauemmas. Vaunu tuhottiin joko evakuoidulla TOWilla tai oman vaunun kanuunalla, ja ryhmämme jatkoi ripeästi länteen takana räjähtelevän taistelupanssarivaunun valaisemalla niityllä.
Puoli kilometriä aukean yli edettyämme tulimme metsikköön, johon jäimme hengähtämään ja tähystämään tavoitteena ollutta Vyborin kylää lännessä. Liikkeelle lähtiessämme eteläpuolellamme heti metsikön takana havaittiin vihollisen BMD. Korpr Hammer kaatui etsiessään metsikössä tuliasemaa singolleen. Muu osasto vaihtoi BMD:n kanssa tulta jonkin aikaa ja sai sen sitten tuhottua ennen kuin korpr Mika pääsi käyttämään kertasinkoaan. Jatkoimme matkaa.
Kun olimme päässeet pimeässä muutaman sadan metrin päähän Vyborista, tilanne oli se, että olimme keskellä laajaa peltoaukeaa ja meillä oli jalkaväkihavaintoja pohjoisessa, luoteessa, lännessä ja lounaassa. Pohjoisessa oli lisäksi asemassa HMMWV, jossa oli raskas ase. Vaunujoukkue oli kutistunut yhteen taisteluvaunuun, ja ryhmässämme oli neljä taistelijaa. Tehtävää oli jatkettu lähes kolme tuntia. Osaston johtaja totesi Vybor–Kabaninon tieuran olevan jo hallussa, vaikkei Vyborin kylää ollut vallattu, ja tehtävä oli siten suoritettu. Ryhmämme eteni Vyborin itäpuoleiselle tehtaalle, missä otettiin ryhmäkuva.
Jatkoimme vielä vapaaehtoisten Mikan, Ukan ja ryhmän jälleen yhyttäneen Noutyn voimin, ja myös Vybor oli pian vallattu.
