Operation Valhalla II - Tehtävänanto

Yleistä keskustelua Arma III:sta, Arma II:sta ja OFP:stä

Moderators: Kegetys, Broileri

Post Reply
Spinoza
Posts: 1113
Joined: Thu, 6.9.2007, 20.59
Location: AFK

Post by Spinoza » Sun, 7.10.2012, 12.46

Chernarus
07.10.2012 kello 05.40
Aurinkoinen sää ja jatkuu ainakin operaation loppuun asti


Tilanne ja tehtävät:
Sotilaat, teidän surkeasti päättyneiden Berezinon ja Krasnostavin taistelujen jälkeen Joint Force HQ oli jo lähettämässä teidät kotiin. Mutta, saatte vielä yhden mahdollisuuden osoittaa kyntenne. Saimme vihdoin ja viimein Krasnostavin lentokentän vallattua ja olemme työntäneet vihollista melkoisen matkan länteen päin. Lentokentän vallattuamme saimme jopa muutaman helikopterin käyttöömme joten voimme aloittaa ilmaoperaatiot. Helikopterit ja tiedusteluosasto aloittavat Krasnostavin lentokentältä. Osaston muut osat ovat ryhmittäytyneet hyökkäykseen Devils castlen länsipuoliseen metsään. Vihollisella on erittäin vahva ilmapuolustus, sekä hävittäjiä, helikoptereita että ilmatorjuntaa. Nähtävästi ilmatorjunta koostuu lähinnä ilmatojuntatykeistä sekä 12,7mm kaliiperin aseista mutta muutama Tunguska ja Shilka vaunu on havaittu lentokentän lähistöllä. Luonnollisesti vihollisen jalkaväellä on myös olaltalaukaistavia ilmatorjuntaohjuksia. Tehtävänne on seuraavat:

1) Vallatkaa lentokenttä ja tuhotkaa kaikki vihollisen joukot ja materiaali.

2) Tuhotkaa vihollisen tukikohta kaukana pohjoisessa. Nähtävästi tukikohta on melko kevyesti puolustettu tukikohdan sijainnin takia.

3) Etsikää Lopatinon alueelta teitä aiemmin operaation alkuvaiheessa tulittaneet tykit ja tuhotkaa ne.

Vihollinen:
Kuten olettaa saattaa, vihollisella vahvat jalkaväkiosastot kohteiden lähistöllä, panssariase melko vahva. Voitte odottaa useita naamioituja asepesäkkeitä ja tarkka-ampujia. Välttäkää mahdollisuuksien mukaan aukeita alueita. Voitte myös olettaa, että vihollisen erikoisjoukot eivät kunnioita rajalinjoja.

Image

Note: Tehtävässä ei ole triggerillä laukeavia taskeja, vaan JJ oman harkintansa mukaan päättää milloin tehtävä on suoritettu tyydyttävästi.




Edited By Spinoza on 1349639027
Pain is inevitable. Suffering is optional.
User avatar
Charlie Frank
Posts: 1150
Joined: Sun, 17.10.2004, 14.36

Post by Charlie Frank » Mon, 15.10.2012, 11.40

Operaatio Valhalla II
14.10

FDF, 1R, lääkm

Ylik sami
h1llo
tetto
korpr nuatti
Leopardi
<tuntematon sotilas>
korpr Charlie Frank

1. ryhmään liitettiin osaston panssari sekä USMC:ltä raskaasti aseistettu hummeri ja joku robottisotilaan näköinen kuolemankone. Tavoite oli yksinkertaisuudessaan haastava: kiertää vihollisen asemat ja saavuttaa tavoite lentokentän lounaispuolella. Matkaan otettiin kaksi defender-maastoautoa ryhmälle sekä korjausrekka. Yksi defendereistä toimi tiedustelijana taisteluvaunun seuratessa perästä, USMC piti perää.

Matka sujui maastomoottorimarssina hitaanlaisesti mutta mutkikkaasti. Noin parinkymmenen minuutin jälkeen olimme saavuttaneet jonkinlaisen tien jota pitkin ajoimme, kun radiosta tuli taisteluvaunun varoitus ilmakohteesta välittömässä läheisyydessä. Pysäytimme kolonnan ja hypimme parhaamme mukaan ulos ajoneuvoista, ja vain muutaman sekunnin kuluttua näinkin vihaisen näköisen suihkukoneen tulevan suoraan kohti. Uhkaavuudestaan huolimatta se ilmeisesti tunsi itsensä uhatuksi, sillä sen taakse levisi siipenä valoraketteja. Yksi näistä ei pysynyt muiden mukana vaan läheni nopeasti meitä ja osui minusta parinsadan metrin päähän, tuhoten ilmeisesti taisteluvaunun. Itse suko jatkoi matkaansa suoraan kohti, ja pelkäsin jo jääväni alle kun korjausrekka ja ainakin toinen USMC:n ajoneuvoista räjähti.

Tämä räjähdys surmasi meiltä ainakin Samin, Leopardin ja sen tuntemattoman sotilaan joka oli konekiväärimiehenä. Itse haavotuin mutta sain pikaista ensiapua naatilta, jonka jälkeen menin paikkaamaan USMC:n taistelijaa. Huomattuani Samin kaatuneen otin komennon ryhmäni ja USMC:n rippeistä. Otin myös kessin käyttööni kaatuneelta taistelijalta.

Saimme käskyn jatkaa kohteelle jalan tai autolla, ja matkaa ollessa vielä kolme kilometriä sekä sukon päätyneen kenttään päätin ottaa ajoneuvot käyttöön. Ilmeisesti virhe, sillä vain muutaman sadan metrin päästä vihollisen helikopteri oli huomannut meidät ja avasi tulen. Oma ryhmäni pääsi autosta ulos ennenkuin se tuhottiin, haavoittaen kolmea ryhmän neljästä jäsenestä. Ilmeisesti USMC tuhottiin yhtä miestä lukuunottamatta, JP9000 tai joku sellainen se oli. Käskin miehiä sitomaan jalkarätit uudestaan ja lähdimme jalan kohteelle.

Heko näkyi useaan otteeseen mutta se ei enää ampunut meitä, liekö nähnyt vai arveliko meidän olevan vaarattomia. USMC:n Harrierikin sitä koetti käydä hätyyttelemässä vaan siitä ei sen koommin kuulunut, liekö ammuttu alas. Meidän jalkamarssi sujui tapahtumaköyhästi, kylät ja maatilat oli evakuoitu emmekä nähneet paikallisväestöä missään. Satunnaiset tilannepäivitykset karttakoordinaatteina olivat ainoat hiljaisuutta rikkovat tapahtumat.

Saavuttuamme kohteelle tiedustelimme ympäristöä ja naatti tarkkasilmäisenä havaitsi meistä länteen olevassa kylässä toistakymmentä vihollissotilasta. Päämaja käski jättää ne sikseen ja siirtyä päätavoitteeseen, lentokentän läheisyyteen tiedustelemaan. Näin teimme, ja pienen ilmansuuntavirheen jälkeen näimme lentokentän lounaispuolella kokonaisen vihollisleirin vartiotorneineen kaikkineen. Myös lentokenttä oli miehitetty, tornitettu ja panssaritettu.

Tässä vaiheessa päätin kokeilla miten taisteluväsymys talttuu lääkelaukun salataskussa olevilla vauhtipillereillä. Nappasin pari ruskeaa tablettia, ja tulin takaisin järkiini viiden minuutin kuluttua. Olin kuulemma huutanut ruokottomuuksia vihollisleiriä kohtaan ja avannut tulen, ryhmäni jäsenet olivat taltuttaneet huutavan suomalaissoturin ja kantaneet suojaan ennenkuin vihollinen kerkesi vastata samalla mitalla.

Väsymyksen voitettuani kuulimme että kersantti Kuokkanen 2.ryhmän kanssa oli tulossa sijaintiimme ta-miehen kanssa. Itse saimme käskyn pureutua metsän suojissa lähemmäksi itse kenttää. Määräsin ryhmän haukansilmän, naatin, tunnustelijaksi ja seurasimme muiden kanssa perässä. Metsän siimeksistä naatti huomasikin vihollisen panssaroidun miehistönkuljetusajoneuvon jota minä menin singolla sihtailemaan, h1llon varmistaessa. Laukaus oli vaativa, matkaa oli yli 200 metriä ja välissä oli puuta ja pensasta, mutta se kranaatti löysi paikkansa. Säheltäessäni singon putkea irti taisteluvarutsuksestani löysi sitävastoin vihollisen luoti minut, ilmeisesti ajoneuvosta paenneet miehet olivat panneet merkille mistä laukaus tuli ja ampuivat onnenkantamoisen suuntaani.

Käsittääkseni loput ryhmästä taistelivat enää hetken, oman helikopterin avustuksella lentokenttä puhdistettiin raskaista aseista ja panssareista jonka jälkeen jalkaväen rippeet antautuivat.
Meillä ei säikytä, meillä ei surra - iske ja murra!
strat

Post by strat » Mon, 15.10.2012, 17.40

Operaatio Valhalla II - 14.10.2012
Videoraportti

USMC, 2R, RJ

korpr Strat
Lasse
korpr CZ
Jim
mosamika

Tiivistelmä:
Ryhmämme sai tehtäväkseen liittyä kopterikyydillä edeltä menneen tiedustelun mukaan ja tuhota yhteistyössä sen kanssa vihollisen tukikohta kaukana pohjoisessa. Onnistuneen maahanlaskun myötä ryhmämme pääsi yllättämään vihollisen aivan täysin, eikä se kerennyt edes vastaamaan tuleemme. Varmistimme tukikohtarakennelmat ja jäimme odottamaan kyytiä seuraavalle kohteelle.

Kyydin saavuttua matkasimme etelään ja saimme tehtäväksemme tiedustella Lopatinon northwest puolella sijainneen tuntemattoman kohteen, jota lähestyimme maahanlaskun jälkeen lännestä. Kohteelta paikannettiin vihollisen yksi jo tuhottu shilka-vaunu, sekä metsikköön maastoutunut T-vaunu, jonka lopulta tuhosi KAF, meiltä puuttuneen panssarintorjunta-aseistuksen vuoksi. Tässä vaiheessa tiedustelu koki pieniä haavoittumisia, joita ei kuitenkaan kyetty puuttuvan lääkintähuollon vuoksi hoitaa, mutta ryhmäni säilyi edelleen naarmuitta.

Seuraavaksi etenimme kohti Lopatinoa, josta paikannettiin vähäistä vihollisen jalkaväkeä. Lopatino kuitenkin ohitettiin ja liityimme pääjoukon mukana taistelemaan lentokentästä. Tällä matkalla koimme ainoat tappiomme, jotka olivatkin vain henkistä laatua: kaksi ryhmäni jäsenistä (korpr CZ, Lasse) sekosivat kovan paineen alla ja heidän ollessa vaaraksi sekä itselleen että muulle ryhmälle, jouduin heidät jättämään matkalle, josta heidät myöhemmin evakuoitiin pois. Lentokenttä otettiin haltuun ja yksittäisiä vihollisen taistelijoita saatiin sotavangeiksi.

Operaatio osaltamme onnistui mallikkaasti ammattimaisen ryhmän, pienten omien tappioiden ja suuren viholliselle aiheutetun vahingon vuoksi. Videoraportissa yllä on tarkemmat yksityiskohdat operaation kulusta.

korpr Strat

ps. CZ ja Lasse joutuivat vain siis poistumaan pelistä ennen tehtävän loppua.
Post Reply