Nyrkin raportti
ylik HaBa - dööd
alik Arto - dööd
alik Ukka - dööd
alik Stellar - dööd
korpr Ottomaani - dööd
korpr Naatti - dööd
Kaikki kaatuivat.
Kesälomien kynnyksellä osasto kävi tutustumassa 70-luvun Vietnamiin ja tarkemmin paikallisella lentokentällä olleeseen rynnäkkölentokoneen prototyyppiin.
Nyrkin tehtävä oli tuhota oma vaurioitunut helikopteri, siirtyä joukkueen viimeisenä ryhmänä toimialueelle ja lopulta vallata parakkikylä kentältä. Parakkikylässä oli myös panssarivaunu, joka tuli tuhota.
Tähän asti kaikki meni hyvin. Hyökkäsimme parakeille, tuhosimme vihollista ja myös sen vaunun. Käskystä irtauduimme kentältä ja siirryimme kentän pohjoispuolitse kohti kentän länsilaitaa, jossa Kotka oli aloittamassa hyökkäystä lentokonesuojille.
Asetuimme läheisen rinteen kiville tukemaan Kotkaa, kun asiat alkoivat mennä pieleen... Kotka aloitti iskunsa, ja annoin ryhmälle luvan avata tulen Kotkan kohdealueella näkyviin muutamaan vihollistaistelijaan. Samaan aikaan asiasta meni viesti komentoverkkoon, jottei ammuntaa luultaisi vihollisen tuleksi. Tästä huolimatta Kotka avasi tulen meitä kohti. Stellar ja Naatti pyörähtivät.
Pienen selvittelyn jälkeen tilanne rauhoittui ja toiminta jatkui hetken ihan normaalisti, kunnes Kotka alkoi ottaa tulta suunnaltamme. Alarinteeseen oli päässyt vihollinen, joka oli meille katveessa. Tämä haavoitti Kotkan taistelijoita, kunnes saimme vihollisen nitistettyä rynnäköimällä mäkeä alas.
Lentokonesuojat olivat omilla ja tihutöiden jälkeen joukut alkoivat irtaantua kentältä. Samaan aikaan vihollinen iski kentälle etelästä ja jouduimme uudestaan taisteluun. Pitkän tulitaistelun jälkeen vihollisen todettiin kaatuneen. Samassa rytäkässä menetimme Arton, vaikka tämä selvisi meille vasta n. 5-10min myöhemmin taistelijaparin kaivatessa toista. Vahvistukseksi saimme Samin Solmusta. Solmu oli tuhoutunut aiemmin Samia lukuunottamatta.
Toiminta jatku koukkauksella idästä ja iskulla kentän eteläpään tutkaa vastaan. Tämä onnistui. Samalla Kotka tuhosi yhden IT-ohjuksen.
Oli aika poistua ja sitä varten päätettiin hankkia kulkuneuvot joen varrelta. Sieltä löytyikin pari kelvollista venettä, jotka vallattiin tappioitta. Vihollisen miehitys oli ohutta tällä alueella.

Veneily olikin sitten lystiä (kuva). Pyrimme peräkkäin jokea itään, kohti merialuetta ja siellä odottavaa sukellusvenettä. Vihollinen ampui raivoisasti metsästä, sekä myös erilaisista veneistä ja ajoneuvoista. Kärsimme tappioina keulatykin rikkoutuneena, sekä Ottomaanin kaatuneena, mutta selvisimme joen suistoalueelle.
Merelle saavuttuamme vastaan tuli vihollisen partiovene, joka tuhosi molemmat veneemme, sekä kaikki kyydissäolijat.